SOCIAL MEDIA

torstai 11. helmikuuta 2021

Kirje miehelleni. 9. hääpäivä.

 


Tänä ystävänpäivänä on jo meidän 9.hääpäivä. Olisitko uskonut silloin, kun olimme vasta 14 vuotiaita? Olisitko voinut kuvitella, että vielä tapaamme, menemme naimisiin ja perustamme perheen? Pari kertaa tapasimme sattumalta vuosien kuluessa, mutta olimme tuolloin molemmat aika hukassa vielä itsemme kanssa. Kymmenen vuotta meni siinä välissä, kunnes tapasimme uudelleen. Päätimme aloittaa parisuhteen. Tällä kertaa olimme jo aikuisia.

Etenimme kovalla vauhdilla ja monet yrittivät jarrutella, eivätkä uskoneet suhteen kestävän. Valitsimme kuitenkin toisemme ja tässä olemme edelleen yhdessä, vahvempina kuin koskaan. Vuodet ovat antaneet paljon hyviä hetkiä, kuin myös hetkiä, jolloin olisi tehnyt mieli heittää hanskat tiskiin.

Yhteenkuuluvuuden tunne on ollut aina todella vahva ja se on ollut voima, mikä rakkauden lisäksi on vienyt meitä yhdessä eteenpäin. Olemme menneet läpi rankkoja kokemuksia. Myös henkiset kasvunpaikat ovat sellaisia, joilla on suuri vaikutus aina myös suhteeseen. Välillä omat henkilökohtaiset käsittelemättömät asiat ovat heijastuneet suhteeseen niin, että alkuun on kuvitellut ongelmien johtuvan suhteesta. Todellisuudessa suhteessa ei ole ollutkaan mitään vikaa vaan kyse on juuri niistä omista henkilökohtaisista käsittelemättömistä asioista. 

Monesti traumat vaikuttavat tietenkin myös suhteeseen, ja voivat sekoittua tähän hetkeen. Näin on käynyt myös minulle. On ollut todella pitkä matka päästä tähän, missä nyt olen. Monta pitkää vuotta olen käsitellyt ja käynyt läpi elämäni erilaisia traumoja. Näitä käsittelemättömiä asioita on ollut ja on edelleen lukuisia. En voi edes sanoin kuvailla kuinka suuren tuen olen saanut sinulta. Kuka muu olisi ollut rinnallani nämä kaikki vuodet. Kuka muu olisi ollut valmis käymään tämän kaiken läpi, elämään omaa elämäänsä minun kautta. Ei varmasti kukaan.

Olen äärettömän kiitollinen, että olet vierelläni edelleen. Jos olisit ollut valmis nostamaan kätesi ja lähtemään, en olisi ihmetellyt ollenkaan. Olen tuntenut myös suurta surua ja syyllisyyttä siitä, mitä olet joutunut myös käymään läpi, jotta voisin paremmin. Jotta saisin käsiteltyä traumojani ja sitä kautta myös oireiluni vähenisi. Arki olisi normaalia.

Tiedän etten koskaan parane täysin, mutta teen, joka päivä töitä sen eteen, että voisin koko ajan entistä paremmin. Paljon olen päässyt eteenpäin, mutta matka jatkuu edelleen.

Välillä rankat kokemukset ovat vieneet pohjalle, mutta olet ollut valmis kannattelemaan aina siihen asti, kunnes omat voimani riittävät nousemaan ylös.

Olet vahva ja mielettömän upea mies. Hyvä isä lapsillemme. Niin rakas ja tärkeä. Enempää en voisi enää toivoa. Kiitos näistä vuosista, rakkaudesta ja välittämisestä. Toivon, että voin olla edes lähelle sitä sinulle, mitä sinä olet minulle.

Kiitos, että olet.♡

Suurella rakkaudella vaimosi






3 kommenttia :

  1. Ihana kirjoitus! Onnea yhteisistä vuosista, tulkoon niitä paljon lisää.

    VastaaPoista
  2. Meillä tuli tiistaina 15 vuotta ja me menimme naimisiin lähestulkoon heti ensi treffien jälkeen.

    VastaaPoista