SOCIAL MEDIA

torstai 26. maaliskuuta 2020

Pysy kotona. Nyt ei ole oikea aika kapinoida vastaan.


Edelleen osa ihmisistä ajattelee ettei korona suositukset ja ohjeistukset kosketa heitä. Tällä hetkellä pitäisi välttää kaikenlaista kanssakäymistä ihmisten kanssa, mikä ei ole välttämätöntä. Silti edelleen näen joka ikinen päivä lapsia leikkimässä perheen ulkopuolisten kavereiden kanssa pihalla. Välillä isoissakin porukoissa. En voi käsittää vanhempien ajatusta siitä, että se olisi jotenkin ihan ok.

Eikö heitä huoleta lapsen, koko perheen ja muiden ympärillä olevien ihmisten terveys? Mikä tekee vanhemmista näin välinpitämättömiä? Ymmärrän kyllä, että ajat ovat nyt haasteellisia ja kuormitus on koventunut perheissä. Olemme kuitenkin kaikki tässä samassa tilanteessa. Aiemmin toki kerrottiin ettei korona tarttuisi oireettomana. Mutta etenkin nyt, kun tiedetään ettei se pidä paikkaansa, en käsitä tätä turhaa riskinottoa. Vaikka lapset olisi silminnähden terveitä, ei koskaan voi olla varma siitä, että kuka on mahdollisesti altistunut.

Myös osa vanhemmasta väestöstä on kapinoinut kovaa tätä suositusta vastaan, pysyä kotona.

Jokainen aikuinen ihminen, joka ottaa tietoisen riskin toimiakseen vastoin suosituksia, voisi ajatella omaa napaa pidemmälle. Jos et välitä itsestäsi, niin välitä edes muista. Toivon, että ymmärrät, että saatat omalla toiminnallasi saattaa ihmishenkiä vaaraan.

Tällä hetkellä taloudelliset menetykset ovat suuria, monia pelottaa tulevaisuus. Se on täysin inhimillistä ja ymmärrettävää. Paljon puhutaan siitä, että joidenkin on vain pakko tehdä myös "välttämätöntä" työtä ihmisten parissa, jolla tukea mm.valtiota verorahoilla. Se on hyvä ajatus, mutta kun ihmishenkiä menetetään siinä menetetään entisestään myös niitä veronmaksajia, jos tältä kantilta sitä, joku haluaa ajatella. Itse ajattelen, että kuitenkin se ihmishenki ja terveys on niitä euroja tärkeämpi.

Tällä hetkellä meillä ei ole ulkona liikkumiskieltoa, mutta varmasti pian alkaa tulemaan enemmän rajoituksia tähänkin asiaan. Tätä edesauttaa etenkin se, että edellisistä suosituksista ei ole hyötyä jos esimerkiksi osa nuorista ja lapsista annetaan tavata toisiaan siitä huolimatta vaikka kouluja on suljettu/rajattu. Osa ikäihmisistä ei ymmärrä tai välitä. Nyt ei ole myöskään aika matkailla minnekään. Perjantaina tehdään ensimmäinen rajaus, kun uusimaa "suljetaan".

Toivon todella, että kaikki joilla on mahdollista noudattaa näitä suosituksia niin tekevät sen. Vältetään niitä ylimääräisiä kontakteja perheen ulkopuolisiin ihmisiin niin paljon kuin vain mahdollista. Olemme nyt kaikki oman mukavuusalueen ulkopuolella. Älä vaaranna kenenkään terveyttä tai henkeä oman mukavuudenhalun vuoksi.

Suuri kiitos kaikille kriittisillä aloilla työskentelevillä, jotka pitävät meistä huolta omankin terveytensä kustannuksella. Joten eikö meidän olisi tärkeää myös pitää heistä huolta noudattamalla sääntöjä ja ohjeistuksia. ♡








sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Esikoinen täytti 11v. Synttärit ilman vieraita.


Täsmälleen tänä päivänä, 11 vuotta sitten minusta tuli äiti. Esikoiseni on siis jo 11 vuotias. Tänään meillä ei kuitenkaan ole vieraita juhlimassa meidän kanssa. Aiemmin jouduimme jo perumaan myös kaverisynttärit. Lupasin ne kyllä järjestää uudelleen sitten, kun tämä tilanne on ohi. Elämme kaikki todella poikkeuksellisia aikoja. 


Olimme jo aiemmin sopineet, että viime vuoden 10 synttärit olivat viimeiset sukulaissynttärit ja jatkossa vietämme kaverisynttärit ja panostamme niihin enemmän, sekä kutsumme kahville vain lähimmän suvun. Nyt tosin nekin suunnitelmat menivät uusiksi ja juhlimme ihan vain meidän oman perheen kesken. Olemme olleet karanteenissa jo reilun viikon, jonka aikana emme ole olleet tekemisissä kenenkään kanssa.


Esikoinen on ottanut tilanteen todella hyvin ja ymmärtää kyllä miksi näin nyt toimitaan. Alkuun toki kaverisynttäreiden peruminen harmitti ja tottakai se oli pettymys. Elämme aikoja, jolloin joudumme tuottamaan pettymyksiä lapsillemme ehkä enemmän kuin koskaan ennen, mutta se kuuluu elämään. Pettymysten sietäminen on hyvä ja tärkeä taito.




Tänään olemme herkutelleet kotona ja esikoinen sai kauan toivomansa lahjan, oman tietokoneen. Mieheni ja hänen siskon mies olivat aloitelleet tietokoneen kokoamista, mutta tosiaan mieheni leikattiin muutama päivä sitten niin se jäi kesken. Mieheni siskon mies lupasi kuitenkin koota sen valmiiksi. Myös omat vanhempani osallistuivat osien kustannukseen lahjana meidän pojalle ja osa osista tuli miehen siskon perheeltä. 

Hurjan paljon kiitos kaikille, jotka olitte mukana tässä hankkeessa.
Meillä on nyt ehkä maailman onnellisin poika.♡


Kiitos kaikille onnitteluista ja muistamisesta.♡

keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Arki uusiksi. Kotikoulua ja miehen kiireellinen leikkaus.


Viime postauksen jälkeen on tullut uusia toimenpiteitä koronan suhteen. Kouluja on nyt suljettu ja lähiopetus on rajattu vain kriittisillä aloilla olevien vanhempien 1.-3.luokkalaisille lapsille. Myös päiväkodit on auki pääsääntöisesti heille, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä etätöitä.

Päätimme itse siirtyä kotikouluun, jo ennen kuin siitä oli ehditty tehdä päätöksiä. Kuten jo aiemmin kerroin, kuulun itse monilta osin riskiryhmään ja mieheni on odottanut kiireelliseen leikkaukseen pääsyä. Eilen hän kävi kirurgilla, jonka kanssa alustava leikkausaika sovittiin ensi viikolle. Tänään aamulla tuli kuitenkin puhelu, että mieheni leikkaus olisikin mahdollista jo heti huomenna. On helpottavaa, että leikkaus aikaistettiin vielä entisestään, niin ei tarvitse jännittää tilannetta enää kauempaa.

Viime viikonlopusta asti olemme olleet niin sanotusti, neljän seinän sisällä. Yksi aikuinen on hoitanut kaupassa käynnit ja olemme ulkoilleet ainoastaan oman perheen kesken. Oma piha on helpottanut tilannetta paljon. Halusimme pelata varman päälle ja pysyä terveinä, koska emme voineet olla varmoja milloin leikkaus tulee eteen.

Meillä oli ensimmäinen kotikoulupäivä maanantaina ja se on lähtenyt hyvin käyntiin niin 1.luokkalaisella, kuin myös 4.luokkalaisella. Kuopus on myös ollut mukana mm. askartelu tehtävissä tai hänelle on keksitty jokin oma pieni tehtävä, koska hän on myös kovin innokas osallistumaan.


Tämä korona tilanne vaikuttaa edelleen todella epätodelliselta. Toki asian on hyvin sisäistänyt ja tähän alkaa jo nyt hiljalleen tottua, kun alkujärkytys on hieman laantunut. Mutta on tämä kyllä jotain niin käsittämätöntä. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että mielummin yli- kuin alireagoidaan, ihan omassakin arjessa. Edelleen emme tiedä tästä viruksesta kaikkea ja juuri ne jälkitaudit on sellaisia, mitkä mietityttää ja paljon.

Edelleen suututtaa ihmiset, jotka vähättelevät koronan terveydellisiä vaikutuksia ja seuraamuksia. Ei tällaisiin toimenpiteisiin ryhdyttäisi jos kyse olisi jostakin lievästä ilmiöstä ja edelleen on sanomattakin selvää, että tartuntoja on mahdoton estää kokonaan, mutta sen hidastaminen on todella tärkeää. Pidetäänhän kiinni meille annetuista ohjeista.





perjantai 13. maaliskuuta 2020

Korona -Hysteriaa vai järkevää varautumista?


Eilen illalla saatiin jälleen uusia ohjeistuksia koronan varalle. Kouluja ja päiväkoteja ei lähdetty vielä sulkemaan koko maassa, mutta esimerkiksi meidän lasten harrastetoiminta on nyt jäissä jonkin aikaa. Monet tapahtumat on myös ymmärrettävästi siirretty tai peruttu kokonaan.

Paljon on uutisoitu ja keskusteltu ihmisten hamstraamisesta kaupoista. Jonkun mielestä se on järkevää, mikä toisen mielestä on turhaa tai ei niin tarpeellista. Siinä mielessä se voi olla hyvä, että ostamalla kerralla enemmän, ei tarvitse käydä useasti kaupassa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä muut kanssaihmiset, jotka myös tarvitsevat samoja asioita.

Olen edelleen kovin hämilläni tästä tilanteesta kuten varmasti moni muukin. En ole hysteerinen tai kovin pelokas, mutta kyllä tämä alkaa mielessä pyörimään entistä enemmän. Olen kuitenkin sitä mieltä, että parempi yli- kuin alireagoida. Pidetään erittäin hyvä huoli hygieniasta ja käsiä pestään tiuhaan tahtiin. Vältetään turhaa oleskelua paikoissa, joissa on paljon ihmisiä.

Lasten puolesta varmasti jokainen vanhempi miettii asiaa enempi tai vähempi ja etenkin ne riskiryhmäperheet. Vaikka itse ei kuuluisi riskiryhmään on erittäin tärkeää huolehtia omalla toiminnallaan myös siitä, että ottaa huomioon riskiryhmäläiset ympärillään. Ei voi vain ajatella pelkästään itseään, ja jokaisella uskon olevan lähellä ihminen, joka kuuluu tähän ryhmään.

Myös jälkitaudit mietityttää paljon itseäni. En ole koronan jälkitaudeista kuullut vielä mitään, tiedetäänkö niitä edes. Esimerkiksi influenssan jälkitauteja ovat mm. keuhkokuume, joka voi johtaa sepsikseen ja jopa kuolemaan. Jotkut ovat verranneet koronaa myös tavalliseen influenssaan, johon sairastuu ja kuolee enemmän ihmisiä kuin koronaan, mutta influenssa ei kuormita samalla tavoin terveydenhuoltoa, kuin tämä vauhdilla leviävä korona.

Mikäli sairaalaosastot- ja tehohoito täyttyy korona potilaista, se viä samalla kaikilta muilta tilaa sairastumisien tai onnettomuuksien sattuessa. Kuka tahansa meistä voi joutua sairaala- tai tehohoidon tarpeeseen. Mieheni odottaa tällä hetkellä kiireellistä leikkausta ja en tietenkään voi olla miettimättä miten tämä korona vaikuttaa tähän. Millainen mahdollinen yhdistelmä tästä voi syntyä. Kuulun itse myös riskiryhmään, joka myös hieman huolettaa. Etenkin koska sairauden hoito ei ole tällä hetkellä täysin tasapainossa ja odotan edelleen pääsyä keuhkopolille.

Mitä enemmän pystytään hidastamaan epidemien leviämistä, niin voisimme välttää sairaaloiden/terveydenhuollon yhtäaikaisen kuormittumisen, kun tapaukset tulisi enemmän ripotellen.

Peruimme myös esikoisen kaverisynttärit, jotka olisi vietetty toisaalla kuin kotona. Halusimme minimoida riskin itsemme kuin myös muiden osalta. Syntymäpäivät järjestetään sitten uudelleen, kun tilanne on parempi. Juhlat oli varattu jo kuukausia aiemmin ja niitä oli kovasti odotettu, mutta kaikkien terveys edellä ennen kaikkea. 

Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme!





tiistai 10. maaliskuuta 2020

Sudio Klar & Fem + ALEKOODI



Kaupallinen yhteistyö:
Sudio

Onko Sudion kuulokkeet sinulle entuudestaan tuttuja?
 Itselläni on ollut suunnilleen vuoden käytössä Sudion kuulokkeet lähes päivittäin. Ne on ollut kiistatta parhaimmat mitä olen koskaan omistanut. Aktiivinen melunvaimennusominaisuus toimii todella hyvin ja olen näin pystynyt paremmin keskittymään omiin tekemisiin vaikka ympärillä häärii usein koko perhe. Myös lapset ovat lainanneet kuulokkeita tiuhaan tahtiin. 

Ajattelinkin, että toiset samanlaiset kuulokkeet voisi olla hyvä ratkaisu meidän perheessä. Itselläni on entuudestaan Klar White kuulokkeet, nyt valitsin nämä Klar Black kuulokkeet. Eli samat kuulokkeet, eri värissä. Lasten käytössä valkoinen saattaisi olla hieman arka väri.

Voin nyt myös itse vaihtaa kuulokkeita omaan asuun mätsääväksi. 

Kuulokkeita voi käyttää aux-johdolla tai Bluetooth yhteydellä. Malli on myös taitettava, kuljettamisen helpottamiseksi.




Toisena sain kokeiluun Sudion Fem langattomat kuulokkeet, joissa on huipputason äänenlaatu.
Nopea USB -lataus varmistaa, että kiireisinäkin päivinä musiikki ja puhelut ovat helposti ja luotettavasti saatavilla. Neljällä mikrofonilla ja uudella kosketuspainikeohjauksella varustettuna Fem antaa täyden audion hallinnan.  

Kuulokkeissa on selkeä ääni, neljä ympäristömelua vaimentavaa mikrofonia ja ne ovat roiskeen- sateen- ja hien pitävät. Värivaihtoehtoja on useampi. Valitsin nyt kevättä kohden nämä ihanat pinkin väriset kuulokkeet.


Musiikki on aina ollut tärkeässä osassa lähes jokaista päivääni. Musiikki auttaa käsittelemään tunteita, voimaannuttaa ja rentouttaa sekä auttaa keskittymään. Minun on usein vaikea keskittyä ja etenkin silloin, kun kirjoitan, kuuntelen musiikkia aina. 



Onko sinulla tarvetta uusille ja laadukkaille kuulokkeille?

Saat koodilla marjut -15% tilauksesta. 
Jokaisen oston yhteydessä saat myös kantopussukan.








torstai 5. maaliskuuta 2020

Anemia


Anemia on tullut minulle tutuksi raskauksien aikana. Jokaisen raskauden aikana rautalääkitys on ollut ennemmin sääntö kuin poikkeus. Myös kertaalleen olen saanut tiputuksena rautaa suoraan suoneen, kun hemoglobiini oli todella alhainen ja muut rautalääkkeet eivät imeytyneet toivotulla tavalla. Muutoin en ole koskaan kärsinyt anemiasta, paitsi nyt.

Nyt viimeisen puolen vuoden ajan olen ollut TODELLA väsynyt ja hengästynyt koko ajan. Väsymys on toki ollut läsnä enempi ja vähempi elämässä jo yli kymmenen vuoden ajan, ruuhkavuosia tässä kun ollaan eletty. En siksi ehkä edes osannut epäillä mitään. Ajattelin vain tehneeni ehkä enemmän kuin olisin jaksanut, joka on myös hyvin ominaista itselleni. Yleensä se korjaantuu ja tasoittuu muutaman päivän levolla, mutta nyt ei lepokaan auttanut ja olin väsynyt vaikka menin ajoissa iltaisin nukkumaan, nukuin myös päiväunet melkein joka päivä.

Samoihin aikoihin viime vuonna myös päädyin sairaalaan kovan stressin takia sekä sydänsairaalaan todella korkean sykkeen ja hengen ahdistuksen vuoksi. Laitoin väsymystä myös silloin aloitetun sydämen lääkityksen piikkiin, koska sen kerrottiin aiheuttavan väsymystä.

Menin myöhemmin muista syistä lääkärin vastaanotolle, josta sain lähetteen verikokeisiin ja niistä huomattiinkin hemoglobiinin olevan vain 107. Seuraavat verikokeet katsottiin ja huomattiin, että myös rautavarastot ovat aivan tyhjät. Syytä anemiaan ollaan nyt etsitty mm. paksusuolen tähystyksellä eli kolonoskopialla. Minulla on taustalla IBS ja haluttiin pois sulkea mahdolliset muut suoliston sairaudet, jotka voisi aiheuttaa verenvuotoa ja siten anemian. Myös kasvaimet voivat aiheuttaa verenvuotoa, joka ei välttämättä edes näy paljaalla silmällä vaan veri voi olla tulkittavissa ainoastaan ulostenäytteestä.

Myöhemmin hoitaja sanoi, että hemoglobiini on ollut tasaisessa laskussa jo vuodesta 2016. Tämän kuullessa mietinkin miksi tästä ei oltu sanottu mitään aiemmin?

Runsaat kuukautiset voivat myös vaikuttaa hemoglobiinin laskuun ja rautavarastojen tyhjenemiseen. En kuitenkaan miellä, että itselläni olisi ollut normaalia runsaammat kuukautiset. Sain kuitenkin tuohon aikaan 2016 pysyvän verenkiertolääkityksen, joka lisää verenvuotoriskiä. Huomasin kyllä, että lääkityksen kanssa myös kuukautisista tuli ehkä hieman runsaammat. Kuulostaa kuitenkin ihan järkeen käyvältä, että vuoto on kuitenkin voinut neljän vuoden aikana saada aikaseksi sen, että hemoglobiini on päässyt laskemaan hiljalleen, mutta tasaiseen tahtiin siihen mitä se nyt on.

Olen nyt vasta hiljattain aloittanut rautalääkityksen koska odottelin ensin kolonoskopian olevan ohitse. Tutkimuksen aikana ei havaittu mitään epämääräistä ja nyt odottelen vielä koepala tuloksia. En osaa sanoa onko tästä rautalääkityksestä vielä ollut minkäänlaista apua, onko hemoglobiini noussut tai onko varastot yhtään saanut täydennystä vai ei. Sen pitäisi korjaantua kolmen kuukauden kohdilla rautalääkityksen aloituksesta, rautavarastojen täydentämiseksi pitää lääkitystä kuitenkin jatkaa vielä sen jälkeenkin.

Mikäli todetaan, että runsaantuneet kuukautiset ovat anemian aiheuttaja, siihen suositeltiin hormonikierukkaa, muut hormonaaliset yhkäisykeinot tms. ovat minulta ehdottomasti kiellettyjä. Hormonikierukka vähentää vuodon määrää tai se voi loppua jopa kokonaan ja siten se ei aiheuttaisi anemiaa. Vaikka sanotaan, että hormoni vaikuttaa vain paikallisesti kohdussa, on itselläni silti epäilys ja pelko, koska olen kerran saanut veritulpan sekä tia-kohtauksen. Myös hormonien mahdollinen vaikuttaminen mieleen ja sen vaihteluhin saa minut epäröimään tätä vaihtoehtoa omalle kohdalleni.

Olen miettinyt myös vaihtoehtona tauottamista verenkiertolääkkeestä, kuukautisten pariksi ekaksi vuotopäiväksi, jolloin vuoto ei olisi niin runsasta, lääkkeestä johtuen. Saa nyt nähdä miten tästä edetään, mutta toivotaan, että rautalääkitys tepsii pian.

Ainakin kevät ja aurinko tuntuu tuovan uudenlaista virtaa arkeen.







sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Hiihtoloma


Meillä on ollut tämä viikko hiihtolomaa ja tänään on viimeinen päivä menossa. Alkuun ajattelin, että olisi kiva tehdä jokin pieni reissu, mutta päätimme kuitenkin jäädä ihan tänne kotikulmille. Parin ensimmäisen päivän jälkeen loma tuntui jo niin mukavalta, koska nyt on voitu nauttia aikatauluttomuudesta. Ei ole kiire minnekään.

Viikkoon on mahtunut kuitenkin kaikenlaista mukavaa. Ystäviä, niin omia kuin lastenkin. Ensimmäistä kertaa meillä oli vanhimman neidin ystävä yökylässä. Oma ystäväni kyläili meillä pitkästä aikaa, yleensä olemme tavanneet Tampereen puolella.

Myös meidän Lily koira sai saman rotuisen Lunan (kuvissa) kaverikseen, kun vanhempani vierailivat meillä nyt viikonloppuna.


Tänä vuonna ei hiihtolomalla päästykään laskemaan mäkeä tai luistelemaan, kun ei sitä talvea kunnolla sitten edes tullutkaan. Olin jo syksyllä haaveillut pitkistä lenkeistä koiran kanssa järven poikki ja ihanan lumisessa metsässä. Olisi ollut ihana mennä lasten kanssa myös lumiselle metsäretkelle ja ottaa eväät mukaan. Voihan sinne ilman luntakin onneksi mennä.

Etenkin meidän esikoinen on harmissaan, ettei tänä "talvena" ole päässyt kuin ihan muutaman kerran jääkentälle pelaamaan kiekkoa. Toivotaan, että jos ei tänä talvena, niin ensi talvena tulisi oikea talvi. Kunnon pakkaset ja paljon lunta.


Ihanaa alkavaa uutta viikkoa!