SOCIAL MEDIA

lauantai 27. maaliskuuta 2021

Havu Watches. Ole osa luontoa.

Kaupallinen yhteistyö: HAVU the wooden watch

HAVU Watches on oululainen perheyritys, joka halusi tuoda Suomen markkinoille puiset rannekellot, joita käyttävät mielellään myös itse. Kelloissa käytetään erilaisia puulajeja ympäri maailmaa. Kellot on käsitelty puuöljyllä, jotta ne kestävät paremmin aikaa sekä sääolosuhteita. 

Ole osa luontoa. Metsä on tärkeä osa suomalaisuutta ja suomalaista sielunmaisemaa. HAVU halusi yhdistää kaksi heidän lempiasiaa -kellot ja luonnon, joten heille oli luontevaa hyödyntää puuta materiaalina. 

Tyyli, kestävyys ja asenne on koottu yhteen laadukkaalla ja toimivalla tavalla. HAVU kestää, on mukava pitää ranteessa, sopii arkeen, juhlaan tai metsäreisuille. Se on ennen kaikkea myös äärimmäisen kaunis ja tyylikäs kello. Jokainen kello on yksilö, kuten jokainen meistä. Yksikään kello ei ole täysin identtinen kuvassa näkyvän tuotteen tai muiden kellojen kanssa.

Poikani valitsi itselleen Usva-kellon, jossa on käytetty materiaalina laadukasta zebrapuuta. Sen tunnistaakin tästä raidallisesta kuvioinnista. Kellotaulu on harmaa, hieman hopeansävyinen ja sopiikin erinomaisesti zebrapuiseen kelloon. Kellon tausta on myös puuta, joten se ei hiosta ja tuntuu miellyttävältä ranteessa. Usva kello on todella tyylikäs valinta ja myös yksi minun suosikeista.




Mieheni valitsi itselleen Noki-kellon, mikä on saanut nimensä puun väristä. Eebenpuu on kovapuulaji, joka on väritykseltään musta. Noki-kellossa on puinen kellotaulu, puinen ranneke sekä myös kellon tausta on puuta. Noki-kello on loistava valinta, kun vaadit kellolta tyyliä ja pelkistettyä muotoilua. Musta väri on ajaton. Noki-kello toimii niin arkikellona kuin juhlissakin ja näyttää varmasti todella hyvältä puvun kanssa. Tämä oli myös minun yksi suosikki, Usva-kellon lisäksi. Nämä olisin valinnut itsekin.




HAVU kellot on loistava lahjaidea. Tutustu koko HAVU valikoimaan, josta löydät varmasti jokaiseen makuun sopivan vaihtoehdon.







keskiviikko 17. maaliskuuta 2021

Lasten ja nuorten mielenterveys


Viime aikoina lasten ja nuorten mielenterveys on ollut yksi suurimmista puheenaiheista. Kuinka Suomessa hoidetaan ja ennenkaikkea ennaltaehkäistään mielenterveydellisiä ongelmia lasten ja nuorten kohdalla? Puututaanko niihin usein vasta silloin, kun jotakin konkreettista tapahtuu? Jos silloinkaan, niin ei ainakaan tarpeeksi vahvasti.

Vasta viime vuosina on aikuisten mielenterveys ongelmat ja niiden hoito ollut enemmän esillä. Niistä on puhuttu entistä avoimemmin ja hoidon piiriin on päässyt helpommin kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Onko lasten ja nuorten mielenterveyden hoito ja ennaltaehkäisy jäänyt kuitenkin samaan tilaan kuin missä oltiin aiemmin aikuistenkin kohdalla?

Mutta mikä saa lapset ja nuoret voimaan pahoin? Liian usein ongelmia haetaan vain vanhemmista, se on ehkä monille se turvallisin vaihtoehto miettiä mikä saa lapset ja nuoret voimaan niinkin pahoin, että satuttavat jopa toisia. Silloin muiden vanhempien on helpompi ajatella ettei oma lapsi koskaan tekisi moista ja satuttaisi muita, koska heillä kotonaan kaikki on hyvin. Tämä tuo turvaa ja välimatkaa siihen ettei se kosketa kuin vain niitä joilla on oikeasti todella huonot oltavat kotona.

Lapsen ja nuoren mielenterveyden kehitykseen vaikuttavat tottakai huoltajat ja kotiolosuhteet, mutta myöskin koko elinympäristö. Jokainen lapsi ja nuori on yksilö, jonka omat piirteet vaikuttavat myös kehitykseen, kuten myös koulu ja kaverisuhteet. Mielenterveys ongelmat eivät yleensä johdukaan yhdestä vaan monen tekijän yhteissummasta. 

Olen aiemminkin puhunut, että kaikki asiat ja tapahtumat ihmisen ympärillä, sekä kokemus niistä vaikuttavat ihmiseen tavalla tai toisella, tietoisesti tai tiedostamatta. Enemmän tai vähemmän. Ei pidä koskaan vähätellä toisen tuntemuksia tai kokemuksia. Osa ihmisistä tiedostaa asioiden vaikutuksen itseensä paremmin kuin toiset. On myös aivan tavanomaista, että vaikeita tunteita ja kokemuksia halutaan syrjäyttää omassa mielessä ja ehkä jopa vähätellä. Se on mielen tapa suojella ja suojautua.

Onko maailman meno mennyt vain huonompaan suuntaan? Muuttuuko lasten ja nuorten käytös koko ajan vain vaarallisemmaksi? Oma mielipiteeni asiaan on, että kiusaamista ja väkivaltaa on aina ollut, tosin sanaa väkivalta ei olla juuri käytetty lasten ja nuorten välisissä tapauksissa. On hyvä, että aletaan puhua asioista niiden oikeilla nimillä, eikä näin vähätellä väkivallan käyttöä. Aiemmin useimmat tapaukset myös jäivät esimerkiksi vain koulujen ja kotien välisiksi, toisin kuin nyt nykypäivänä tieto leviää laajemmin ja nopeammin. 

Enää ei onneksi vain kohauteta olkia kiusaamiselle ja väkivallalle. Aiemmat toteamukset "lapset on lapsia" tai nuoret on nuoria", "se oli vain leikkiä", eivät enää mene läpi. Nykyään osataan toimia paremmin ja ottaa tapahtumat vakavemmin. Silti meillä on vielä todella paljon tekemistä lasten ja nuorten mielenterveyden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Kuten sanottu, ihan jokainen meistä voi sairastua mielenterveyden sairauksiin. Sitä ei voi itse valita, saako sen vai ei. Toiset voivat olla niille alttiimpia kuin toiset, aivan kuten mille tahansa sairaudelle. Samalla tavalla, kun hoidetaan kehon fyysistä puolta, on hoidettava myös mieltä. Kun mielen kuormitus kasvaa liian paljon, voi seurauksena olla mielenterveyden sairaus. Jokainen kohtaa elämässään tilanteita, joihin itse ei voi edes vaikuttaa, joten et voi myöskään välttämättä vaikuttaa siihen sairastutko itse vai et. 

Pitäisi myös päästä eroon vanhempien syyllistämisestä, kun lapsella tai nuorella todetaan mielenterveys ongelmia. Joissakin tapauksissa juuri tämä saattaa joitakin estää avun hakemisen lapselleen/nuorelleen. Oli syy mikä tahansa, tässä tärkeintä on kuitenkin se, että lapsi tai nuori saa tarvitsemansa avun. Myös lapsi tai nuori voi kieltäytyä avusta, mikäli kokee, että hänen aikuistaan syyllistetään tai haukutaan. Lapsi kuitenkin useimmiten suojelee omia vanhempiaan/aikuisiaan.

Joillekin oman lapsen ongelmat saattavat tuoda häpeää. Yksi syy häpeään voi olla oma vanhemmuus, jonka kokee huonoksi, koska lapsi oireilee. Joillekin tulee myös ehdoton suojamuuri asiaan ja halutaan uskoa, ettei omalle lapselle voisi tulla, tai olla mielenterveys ongelmia. Häpeään ja tällaiseen suojamuurin pystytykseen on syitä yhtä monta, kuin on meitä ihmistäkin. Tällaiset tuntemukset ja käytös voi nousta myös jostain aivan muualta, eikä välttämättä edes liity asiaan. Pitäisi saada vahingolliset ajatusmallit murrettua ja syyllistämisen sijaan kannustaa avun hakemiseen. 

Itse olen monesti miettinyt, kun kouluissa on terveystarkastuksia, niin miksi samalla ei voisi olla jokaisella käynti tai pari koulupsykologilla. Tämä voisi ehkä normalisoida ja edistää mielenterveyttä. Omaksuisiko lapset ja nuoret myös paremmin mielen hoitamisen. Pyrittäisiin entisestään normalisoimaan sitä asiaa, että mieli voi sairastua, siinä missä kehokin. Lapsen tai nuoren voi olla myös helpompi puhua koulupsykologin kuin vanhempien kanssa esimerkiksi. koulukiusaamisesta, jännityksestä, pahasta olosta tai mistä tahansa asioista, mitkä ovat mielen päällä.

Vaikka kotona oltaisiin avoimia ja puhuttaisiin, voi lapsi tai nuori kuitenkin jättää asioita kertomatta. Syitä tähänkin voi olla monia. Yksi voi olla, ettei haluta vanhemmalle pahaa mieltä lapsen tai nuoren puolesta. Myös kouluyhteisö ja kaverit voivat tuoda omanlaisen paineen siihen kertoako vai ei. Kuten sanottu, syitä on lukuisia.

Joillekin lapsen tai nuoren mielenterveys ongelmat voivat tulla täysin yllätyksenä, koska aina oireet eivät näy selkeästi päällepäin. Jos miettii, miltä näyttää ihminen, jolla on mielenterveys ongelmia, katso peiliin. Kyllä, se voi näyttää sinulta, minulta tai ihan keneltä tahansa, joka vastaan tulee. Ihmiset ovat myös hyviä piilottomaan tunteitaan ja oireitaan.

Edelleen on olemassa myös ennakkoluulot mielenterveys ongelmista kärsivistä ihmisistä ja siitä aiheutuva häpeä ja syrjintä. Tästä pitäisi päästä jo eroon. Se miten aikuiset suhtautuvat mielen hyvinvointiin ja mielenterveys ongelmiin antavat esimerkin myös lapsille ja nuorille. Aiheesta voi puhua aivan samalla tavalla kuin fyysisestäkin terveydestä. Sen ei pitäisi olla vaiettu aihe.

Tuttu sanonta -Sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, pitää paikkansa myös mielen hoidossa. Olen itse sairastunut jo lapsena mielenterveyden sairauksiin. Diagnoosini olen tosin saanut vasta reilusti aikuisiällä. Aina ei diagnooseja tarvita, mutta ne ovat auttaneet itseäni ymmärtämään enemmän omaa itseäni ja käytöstäni sekä tätä kautta myös käsittelemään kokemuksiani. 

Tämä on aiheena sellainen, josta voisi puhua vielä paljon enemmänkin. Millaisia ajatuksia sinulla heräsi?







sunnuntai 7. maaliskuuta 2021

Naistenpäivä, paljon enemmän kuin kukkia



Tänään 8.3 vietetään kansainvälistä naistenpäivää. 

Naistenpäivä, mitä se merkitsee sinulle tai mitä sinulle tulee siitä mieleen? Herättääkö se ajatuksia, millaisia? Oletko saanut joskus kukkia tai lahjan naistenpäivän kunniaksi? Tai olet ehkä ainakin nähnyt kaupallista mainontaa naistenpäivään liittyen?

Naistenpäivä onkin hyvin kaupallistettu ja tottakai on ihanaa myös saada mahdollisesti jokin pieni muistaminen kyseisenä päivänä. Naistenpäivän takana on kuitenkin paljon suurempi merkitys kuin vain kukat ja lahjat.

YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran maaliskuun 8. päivänä vuonna 1975. Naistenpäivän historia ulottuu kuitenkin jo 1900-luvun alkuun, jolloin useissa maissa julistettiin kansallisia naistenpäiviä, naisten oikeuksien ja osallistumisvapauksien saavuttamisen kunniaksi.

Sukupuolten välisen tasa-arvon periaate on vahvistettu jo YK:n peruskirjassa vuonna 1945. Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1979. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986.

Maailmassa on kuitenkin yhä sukupuoleen liittyvää epätasa-arvoa. Tavoitteena olisi saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä mahdollisuuksia. Naisten ja tyttöjen kouluttaminen, heihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän lopettaminen sekä heidän mukaanottaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon hyödyttäisi laajasti koko yhteiskuntaa.

Länsimaissa epätasa-arvo sukupuolten välillä näkyy erityisesti palkkaeroissa ja toimeentulossa. Esimerkiksi meillä Suomessa naiset ansaitsevat 16,3% vähemmän kuin miehet. Myös eläkkeen määrä on jakautunut epätasaisesti, ja Suomessa ikääntyneiden naisten köyhyysriski on miehiin verrattuna yli kaksinkertainen.

Suomi on myös EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Naisiin kohdistuviin rikoksiin on myös usein suhtauduttu vähättelevästi tai ne on voitu sivuuttaa jopa kokonaan. Naisiin kohdistuva väkivalta on usein toistuvaa ja joka kolmannessa tapauksessa tekijä on nykyinen tai entinen kumppani. Suomessa 47% kaikista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa täytettyään 15 vuotta. Suomen toiseksi yleisin henkirikos on tappo, jonka uhri on nainen ja tekijä entinen tai nykyinen kumppani. Suomessa 71% kaikista naisista on kokenut jonkinlaista seksuaalista häirintää täytettyään 15 vuotta.

Naisia usein myös syyllistetään kokemastaan väkivallasta. Etsitään syitä, jolla voisi selittää oikeutuksen käyttää väkivaltaa tai syytetään esimerkiksi suhteeseen jäävää naista. Ei ole yksiselitteistä syytä minkä takia naiset jäävät suhteeseen, jossa kokevat väkivaltaa. Väkivalta on yleensä ollut hyvin pitkäkestoista ennen kuin haetaan apua. Yksi syy on uhrin kokema häpeä, mikä estää avun hakemisen. Häpeä ulottuu myös tapauksiin, joissa tekijä on tuntematon. Tänäkin päivänä väkivalta tapauksissa syyllistetään naista ja etsitään vikoja uhrista. 

Pelko on yksi asia, milloin uhrin on vaikea kertoa tapahtumista. Uhri saattaa myös syyttää itseään tai pitää itseään osasyyllisenä tapahtumiin ja miettii usein, mitä olisi voinut tehdä itse toisin. Naiset kokevat häpeää myös siitä, etteivät ole onnistuneet luomaan hyvää ja tasa-arvoista suhdetta. Suomessa naista usein vastuullistetaan myös siitä, että koska nainen on itse valinnut kumppaninsa, on väkivallan kokeminen suhteessa naisen oma vika.

Globaalisti vain 52% 15-49 vuotiaista parisuhteessa olevista naisista ja tytöistä saavat itse päättää seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista. Maailmassa kuolee lähes 47 000 naista vaarallisen abortin seurauksena. Tyttöjen sukupuolielinten silpominen on edelleen yleistä ja maailmassa on 200 miljoonaa naista, jotka ovat joutuneet kokemaan silpomisen. Lisäksi tyttöjä pakotetaan yhä lapsiavioliittoihin, jotka johtavat vaarallisiin raskauksiin ja nuorten äitien kuolemiin.

-Tänä päivänä käynnissä olevissa konflikteista yli 95 prosentissa esiintyy vakavaa naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.

-Naisten osuus on lähes 70% maailman noin 1,4 miljardista köyhästä.

-Yli 50% kaupungeissa asuvista naisista ja tytöistä puuttuu vähintään yksi seuraavista: puhdas vesi, tarpeelliset käymälä- ja peseytymistilat, kunnollinen asunto ja riittävä elintila.

-Yksi viidestä alle 50-vuotiaasta naisesta on kokenut parisuhdeväkivaltaa viimeisen vuoden aikana.

-18 maassa aviomiehet voivat laillisesti estää heidän vaimonsa työn teon ja 39 maassa tytöillä ja pojilla ei ole samanlaiset perintöoikeudet.

-Covid-19 pandemian seurauksena naiset ovat kokeneet enemmän niin parisuhdeväkivaltaa, työttömyyttä kuin köyhyyttä.

Miestenpäivä?

Miestenpäivää vietetään 19. marraskuuta. YK ei ole huomioinut päivää virallisesti, mutta sitä vietetään kuitenkin yli 60 maassa. Miestenpäivän tarkoituksena on keskittyä miesten ja poikien terveyteen, parantaa sukupuolten välisiä suhteita, edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja korostaa positiivisia miesten roolimalleja.

Muutama esimerkki kuinka tasa-arvo näkyy meidän perheessä:

-Lapset kasvatetaan samoin, sukupuolesta riippumatta. 

-Kummallakin sukupuolella on edellytykset mm. samoihin harrastuksiin.

-Lapset valitsevat itse leikkinsä ja mielenkiinnon kohteensa, eikä heitä suunnata tiettyihin leikkeihin tai asioiden pariin sukupuolen mukaan.

-Ei ole olemassa tyttöjen ja poikien leluja, värejä tai vaatteita.

-Ei ole olemassa erikseen miesten- ja naisten töitä.

-Kotityöt jakautuvat sen mukaan kumpi ehtii/pystyy terveyden/sairauden tila huomioiden, tai jos toinen erityisesti tykkää hoitaa tietyn homman niin, se käy. Kotitöitä tai lasten hoitoa ei ole roolitettu millään tavalla sukupuolen mukaan, ne kuuluvat molemmille.

-Meillä kummallakin aviopuolisolla on velvollisuus elättää toisemme. Meillä kaikki rahat ovat yhteisiä, riippumatta siitä kumpi milloinkin tienaa enemmän.

Mitä ajatuksia naistenpäivä herättää sinussa?

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!♡





perjantai 5. maaliskuuta 2021

Atson muistolle

Tänään syttyivät kynttilät ympäri Suomen, Koskelan henkirikoksen uhrin muistolle. Mekin veimme tänään kynttilän Ylöjärven kirkkopuiston kivimuurille. 


Osanottoni Atson vanhemmille.♡



torstai 4. maaliskuuta 2021

Helppo ja nopea S'mores herkku uunissa.

S'mores on perinteisesti nuotiolla tehtävä retkiherkku, mutta sen voi tehdä helposti myös kotona. Meillä on tämä viikko talvilomaa ja alkuun ajatuksena olikin tehdä tämä herkku nuotiolla, retkellä ollessa. Tällä hetkellä kuitenkin ajattelimme jättää retken, koska kyseinen kohde on todella suosittu etenkin nyt loma-aikaan.

Retkelle voimme toki mennä toisaalle, mutta herkut päätimme tehdä turvallisesti kotona. Tein herkut tällä kertaa jokaiselle omiin pieniin vuokiin. Tämän voi yhtä hyvin kuitenkin tehdä myös yhteen isompaan vuokaan. 

Tekotapoja on monia eikä tähän varmastikaan ole vain yhtä oikeaa tapaa. Ohjetta voi soveltaa myös oman maun mukaan. Esimerkiksi itse halusin lisätä pähkinöitä. Tähän meidän ohjeeseen kuuluu viisi eri ainesosaa eli:

-Vaahtokarkkeja

-Digestive keksejä

-Maitosuklaata

-Saksanpähkinöitä

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Paista n.10 minuuttia, kunnes vaahtokarkin pinta on hieman ruskistunut. Tarjoile lämpimänä.



Laitoin jokaisen vuoan pohjalle neljä palaa maitosuklaata ja päälle murustelin pähkinöitä. Päälle yksi iso vaahtokarkki ja vierelle Digestive keksi. Sitten vain uuniin. Muista olla tarkkana, koska vaahtokarkit palavat helposti.





Herkkujen päälle raastoin vielä hieman suklaata. Voit tarjoilla herkut lisäkeksien kera.
 Nauti heti lämpimänä.



Helppo ja nopea herkku. Ja todella vie makeanhimon mennessään.♡
Oletko kokeillut?