SOCIAL MEDIA

keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Ethän vertaile lasten arvosanoja


Koulujen päättymiseen ei ole enää pitkä aika ja ansaittu kesäloma jo häämöttää. Moni oppilas, kuten myös vanhempi odottaa lapsensa päättötodistuksen saamista. Kuinka vuosi on sujunut, missä on mennyt hyvin ja missä olisi vielä ehkä parannettavaa. Paineet voivat olla kovat jo pienilläkin oppilailla, eikä vanhempien jännitys ja odotus ainakaan helpota sitä. 

Moni koululainen on varmaan jo kuullut ja tulee kuulemaan jälleen kysymyksen -Saitko hyvän todistuksen? Tätä kysymystä olen kuullut itsekin lukuisia kertoja omassa lapsuudessa ja nuoruudessa. Monesti arvosanoja vertailtiin kavereiden kesken jo koulun pihassa, kun todistus oli saatu. 

Mikä on hyvä ja mikä huono todistus? Ainakaan ei ole oikein verrata lasten arvosanoja toisiinsa. Koska se mikä toiselle on hyvä ja mikä huono, riippuu kunkin lapsen lähtökohdista. Jokaisella meistä on omat vahvuudet sekä omat heikkoudet.

Vertailua esiintyy jo paljon kouluvuoden aikana esimerkiksi kokeista saaduista tuloksista ja numeroista. Joten ei ole ihmekään, että moni oppilaista jännittää todistuksen saamista. Osa koululaisista murtuu kyyneliin jos ei saavuta parasta arvosanaa kokeessa tai todistuksessa. Se jo kertoo kovista paineista ja se voi johtua monesta asiasta, kuten omasta, vanhempien tai kouluyhteisön odotuksista tai vaatimustasosta. 

Toiselle numero voi olla hyvä ja kovan työn tulos, mutta saattaa tuntua huonolta jos sitä vertailee toisten numeroihin. Olen aina painottanut omille lapsilleni sitä, että esimerkiksi kokeilla seurataan jokaisen yksilöllistä kehitystä. Tarkoitus ei ole vertailla muiden kesken kuka on saanut huonomman ja kuka paremman arvosanon.

Joillekin lapsille saattaa tulla myös vääristynyt kuva siitä, että heidät arvotetaan koulumenestyksen perusteella. Jokaisen pitäisi tuntea itsensä hyväksytyksi riippumatta arvosanoista. Koulussa oppimisen pitäisi olla mukavaa, eikä paineen alla tuskailua. Liian kovat paineet saattavat viedä mielenkiinnon ja oppimisen halun.

On tärkeä kannustaa lasta ja iloita jokaisesta pienestäkin edistyksestä ja parhaansa yrittämisestä. Kaikessa ei voi eikä täydykään olla hyvä. Itse olen ollut ehkä keskiverto oppilas, mutta en koskaan tuntenut painostusta olla koko ajan parempi. Toki kotona paljon tsempattiin koulunkäyntiin, mutta koskaan en muista peruskouluaikana joutuneeni tilanteeseen, jossa minua oltaisiin sätitty arvosanoista. Vaan seurattiin omaa kehitystäni ja iloittiin jokaisesta pienestä edistyksestä tai yrityksestä. Tärkeimpänä pidettiin, että parhaansa yrittää ja niinhän se on.

Koulumenestys ei arvota lapsiamme ihmisinä paremmiksi tai huonommiksi. 
Eihän vertailla tänäkään vuonna lasten arvosanoja toisiinsa. Iloitaan onnistumisista ja tsempataan yrittämisestä, sekä nautitaan ansaitusta kesälomasta!










5 kommenttia :

  1. Hyvä kirjoitus, joka on niin totta. Jokaisesta numerosta ja suorituksesta tulee iloita ja olla onnellinen :)

    VastaaPoista
  2. Tää on kyllä tärkeä aihe ja nyt taas noussut useampaakin kautta esille. Meillä aloittaa syksyllä ensimmäinen koulutien ja mm. Stipendien eriarvoistavuudesta nappasin ystävältä vinkin että voisin kirjoittaa meidän lapsille ihan omat stipendit jostain mitä ovat nyt saavuttaneet sen lukukauden tai koko lukuvuoden aikana. 🤩

    www.sangynalla.fi

    VastaaPoista
  3. Meillä ei tule numeroita ollenkaan. Meillä käydään aina juhlimassa kun on saatu todistus, oli siellä sitten millaiset numerot tai arvostelut tai... Kaikenlaisia todistuksia meillä ollut.

    VastaaPoista
  4. Huomenta! Haastan sinut tekemään blogiisi postauksen lempiblogeistasi! Mieti mitä blogeja luet ja listaa niistä parhaimmat! Me tarvitsemme kesäksi luettavaa!🤍

    https://jasukuvaa.blogspot.com/

    VastaaPoista