Jos lähtökohtaisesti meistä jokainen on erilainen, niin mikä määrittelee sen kuka on vääränlainen? Meistä jokainen on täysin omanlainen, eikä toista täysin samanlaista löydy. Meillä jokaisella on erilaiset kasvonpiirteet, vartalonmuoto, pituus jne. Missä vaiheessa joku on sitten keksinyt, että jollain olisi vääränlainen keho?
Olisiko jo aika päästä pois tällaisesta ajatusmallista? Kauneus on katsojan silmissä, mutta se mitä mieltä olet jonkun toisen kehosta, ei oikeuta sinua sitä kommentoimaan. Kehuksi tarkoitettu kommentti voi saada myös aikaan erilaisen reaktion, kuin millaiseksi sen olit ajatellut. Se voi myös tuntua loukkaavalta. Esimerkiksi, -Sulla on ihana, pieni pömppömaha. Vaikka se olisi juuri sellainen sinun mielestäsi, se ei välttämättä ole sitä kommentin saajalle. Joten parempi jättää kommentit kokonaan sanomatta.
Monesti, kun itselläni on ollut hyvä olla oman kehon kanssa, on jostakin sitten tullut kommentti. Oletpa lihonut, hyi miten laiha olet, läski, anorektikko, isot korvat, väsyneet silmät, roikkuvat silmäluomet, iso perse, jne. Tässä vain muutama kommentti, joita olen itse kuullut elämäni aikana. Oli niin tai näin, niin aina tuntuu olevan väärinpäin. Tuttua? Tällöin alkaa myös itse pohtimaan enemmän kommenttia ja se jää mieleen. Tarpeeksi usein, kun saa vielä samanlaisia kommentteja voi niihin alkaa jo itsekin uskomaan tai vahvistaa entisestään omaa epävarmuutta.
Tämä voi johtaa syömishäiriöihin tai muihin mielenterveys ongelmiin, itsetunnon laskuun, kehon radikaaliseen muokkaukseen, kirurgisiin toimenpiteisiin jne. Kommentti voi olla jollekin vain yksi sana, mutta pahimmillaan se voi olla jollekin se viimeinen.
Olen monesti miettinyt, että mikä saa ihmiset kommentoimaan muiden ulkonäköä? Tavanomaisia ja neutraaleja kehuja on mukava saada välillä, kuten kauniisti laitetuista hiuksista. Sitten taas kommentit -hyvä perse ja kivat tissit, on sellaisia, joita pidän todella epämiellyttävinä ja vastenmielisinä. Itse koen ne myös, jopa loukkaavina. Tällaiset kommentit saavat myös itselläni traumakokemukset pintaan hyvin vahvasti. Takaumat vaikeuttavat normaalia elämää ja vaikuttavat mieleen pitkänkin aikaa.
Kovinkaan moni ei tunnu ymmärtävän kuinka paljon ulkonäön kommentointi voi saada aikaan pahaa. Monesti olen myös ajatellut, että miksi muiden ulkonäkö tuntuu olevan kaikille niin tärkeää, että siihen pitää puuttua? Jokaisen tulisi keskittyä siihen omaan hyvään oloon, omassa kehossaan ja mielessään. Miksi edes tuhlata aikaa muiden kyttäämiseen, "vikojen" etsimiseen ja kommentointiin.
Kesän lähestyessä moni alkaa stressaamaan vaatteiden vähentämistä ja rannalla käymistä. Osa ei käy rannalla ollenkaan. Tämä on ollut tuttua myös itselleni, eikä siinä ole ollut kyse siitä minkä kokoinen olen milloinkin ollut. Sillä ei ole ollut mitään merkitystä. Kun olen ollut todella hoikka, olen tuntenut itseni yhtä epävarmaksi kuin kymmeniä kiloja painavempana. Häpeä ja epävarmuus on omassa mielessä, ei kehossa.
Nykyisin, neljän lapsen raskauden jälkeen kehoni ei ole joidenkin mielestä ehkä kauneimmillaan, mutta itse olen tyytyväisempi kuin koskaan aiemmin. Tiedän kyllä omat "virheeni", mutta ne eivät kerro minusta ihmisenä kaikkea. Olemme paljon enemmän, kuin pelkkä ulkokuori. Eletty elämä näkyy meissä kaikissa ja saa näkyäkin. Sinä päätät milloin sinulla on hyvä olla omassa kehossasi tai milloin haluat sitä muuttaa. Se ei ole kenenkään muun asia kommentoida.
Seuraavan kerran jos mielesi tekee kommentoida toisen ulkonäköä, mieti olisiko sittenkin parempi vain olla hiljaa.
Oletko sinä joutunut kommentoinnin kohteeksi ulkonäkösi vuoksi? Tai onko sinulle ollut tapana kommentoida muita?
