Suu aukeaa vain kun on valittamisen aihetta(?) Valitse toisin.

Varmasti olet itsekin huomannut, että monesti ihmisillä suu aukeaa useimmin silloin kun on jotakin valittamisen aihetta tai silloin kun halutaan antaa kritiikkiä muille.

Miksi on niin paljon vaikeampaa sanoa jotakin positiivista toiselle kuin negatiivista?

Se pätee niin tuntemattomiin kuin läheisiinkin. Netissä ylitetään rajoja antaumuksella eikä muisteta, että ruudun toisella puolella on ihan oikea ihminen joka kuitenkin näkee nämä kaikki kommentit.

Joillekin on vaikeaa myös ottaa vastaan positiivista palautetta. Jotkut kokevat sen jopa vittuiluna.

Ehkäpä juuri siksi kun olemme tottuneet ottamaan vastaan enemmän kritiikkiä kuin kohteliaisuuksia. Ehkä positiivinen palaute saa meidät hämilleen ja jopa miettimään onko kyseisellä henkilöllä jotakin taka-ajatuksia.

Positiviinen palaute myös työelämässä lisäisi huomattavasti motivaatiota työtä kohtaan jos saisi postiivista palautetta aina kun työt on hoitunut hyvin. Silloin jaksaa panostaa työhönsä aivan toisella lailla kuin he jotka saavat palautetta vain silloin kun joku asia on mennyt pieleen. Silloin tulee helposti olo ettei osaa tehdä mitään oikein kun saa aina vain negatiivista palautetta.

Onko hiljaisuus sen merkki, että asiat ovat hyvin? Jos avaa suunsa omista hyvistä asioistaan, onko silloin pelko, että muut kokevat sen jollain tavalla negatiivisena asiana. Kokevatko muut sen niin, että toinen kehuskelee omilla hyvillä asioillaan? Kuvittelee jopa olevansa muiden yläpuolella? Kun hyviä asioita tapahtuu, silloin kuuluisi olla vain hiljaa tyytyväisenä.

Kuten sanontakin menee: -Se kellä onni on, se onnen kätkeköön.

Kaikki vain eivät voi sulattaa sitä, että toisella on hyvä vaihe elämässä. Tottakai sitä pitää voida saada kertoa, kun elämä hymyilee. Elämä on yhtä vuoristorataa hyvine ja huonoine hetkineen. Elämä ei vain voi kaikilla mennä samoilla sykleillä. Tällä hetkellä toisilla menee hyvin ja toisilla huonommin.
Se onkin jokaisen omien korvien välissä suhtautuuko toisen hyvään mieleen postiivisesti vai negatiivisesti.

Tervein vaihtoehto on suhtautua siihen tietenkin positiivisesti. Ei toisen onni ja hyvä mieli ole keneltäkään pois. Ei hyvä mieli ole kulutustavaraa joka kuluu ja vähenee maailmasta ja on muilta täten pois. Negatiivinen ajattelu vie vain voimia sinulta itseltäsi ja aiheuttaa pahaa mieltä toisissa.

Myrkyllisintä on negatiivisuus ja katkeruus on läheisten kesken. Olen aina ollut sitä mieltä ettei etenkään perheenjäsenen onni ja ilo saa olla koskaan kadehtimisen aihe. Ne ovat koko perheen onni ja ilo. Tätä olen opettanut myös lapsilleni.

Eikö tunnukin hyvältä kun toinen pystyy olemaan vilpittömästi iloinen puolestasi kun kohtaat jotakin hyvää elämässäsi. On ihanaa voida jakaa hyvät hetket ja onnistumiset läheisten kanssa.

Tsempillä ja positiivisella palautteella autat muita saavuttamaan paremmin tavoitteensa. Huomaan omassakin elämässä sen, että kun voin luottaa läheisteni tukeen se auttaa minua pääsemään helpommin kiinni omiin tavoitteisiin ja myös sitä kautta iloitsemaan enemmän omista saavutuksista.

Ulkopuoliset ja tuntemattomat ihmiset näkevätkin muista ihmisistä yleensä vain sen hyvän hetken ja saavatkin alitajuisesti kuvan siitä, että muilla on "kaikki" paremmin kuin itsellä. Silloin se saattaakin johtaa siihen, että annetaan kritiikkiä toisen onnistumisesta koska koetaan itse ehkä vähemmyyttä vaikkakin ihan suotta.

Aina on hyvä muistaa, että meillä jokaisella on elämässä hyvät ja huonot ajat. Yksi kuva ja yksi vaihe elämästä ei kerro meille muiden koko elämän tarinaa. Kuinka moni vaihtaisi elämänsä päikseen toisen kanssa jos miettii mitä kukin on kokenut koko elämänsä aikana?


-Marjut-


Löydät minut facebookista:
Art LilyKristin I M.Hartikainen

Seurata voit myös instagramissa:
@m.hartikainen

Osallistu arvontaan instagramissa tai edellisessä postauksessa:

YouTube:
Art LilyKristin I M.Hartikainen