SOCIAL MEDIA

torstai 21. maaliskuuta 2019

Miksi ihminen romantisoi elettyä elämää


Ennen kaikki oli paremmin. 
Vai oliko sittenkään? Hyvin usein lapsesta saakka olen kuullut vanhempien ihmisten sanovan kuinka kaikki oli ennen paremmin. Silloin oli vaikea ehkä ymmärtää miksi he näin sanovat. Olen aiemminkin miettinyt tätä menneen elämän romantisointia ja sitä minkä takia esimerkiksi huono parisuhde näyttää jälkeenpäin muka yhtäkkiä paremmalta kuin mitä se oikeasti oli? Sanotaan, että vasta sitten kun jotain menettää, niin silloin ymmärtää miten hyvin asiat ehkä loppujen lopuksi olikaan. Mutta onko sekään oikeasti totta?

Sekoittuuko tässä vain tunteet ja asiayhteydet? On normaalia käydä läpi tunteita ja ajatuksia, joita muuttuva elämäntilanne tuo mukanaan. Voiko pelko muuttuvasta elämäntilanteesta, sekoittua menettämisen pelkoon, kun ollaan isojen asioiden edessä. Vai voisiko se kuitenkin sekoittua siihen tunteeseen ettei haluta menettää tuttua ja turvallista, erilainen tulevaisuus pelottaa. 

Tottakai välillä on hyvä pysähtyä miettimään asioita ja joskus jopa ottaa se pieni aikalisä jolloin voi punnita, mitkä asiat oikeasti on hyvin ja mitkä ei. Onko vaikeudet voitettavissa vai onko parempi jatkaa eri tietä. Jos olet tehnyt päätöksen vakaasti harkiten, niin miksi muisti saattaa tehdä tepposen myöhemmin ja saatat alkaa miettimään uudelleen teitkö sittenkään oikean päätöksen. Unohdat vaikeudet ja muistoihin palaa vain ne hyvät asiat.

Miksi ihmisen mieli muuttaa sen kaiken negatiivisen niin päin, että muistatkin pian vain ne hyvät asiat. Samoin tapahtuu, kun olen vaikka muistellut ystävien kanssa nuoruusvuosia. Esiin nousee paljon hauskoja tempauksia ja hölmöilyjä, joita on tullut tehtyä. Kuinka hauskaa meillä onkaan ollut. Minne katosi nuoruuden vaikeimmat ajat? Ne pysyvät kyllä varmasti ja visusti mielessä, mutta esiin alkaa nousta yhä useammin vain ne paremmat ja hyvät hetket.

Tietenkään en voi täysin unohtaa sitä pahaa oloa, jota itselläni on ollut, kun olen kipuillut nuoruutta ja elämää ylipäänsä. Enää en kuitenkaan elä tuota aikaa, enkä tietenkään täysin pääse enää käsiksi niihin tunnetiloihin, jotka vallitsivat elämässäni tuolloin. Ehkä se on juuri se syy, minkä takia elettyä elämäänsä alkaa myöhemmin näkemään parannellulta versiolta totuudesta. 

Varsinkin huonoina hetkinä ajatus saattaa karata näihin "parempiin aikoihin" vaikka todellisuus niissäkin hetkissä oli aivan toinen, kuin miten me muistamme ne tässä nykyhetkessä.
Tottakai se on välttämätöntä elämässä, että vaikeat elämäntilanteet ehkä laimenevat ajan kuluessa, koska eihän sitä pahaa oloa kukaan jaksaisi kantaa vuodesta toiseen ja vielä, kun niitä asioita tapahtuu elämässä koko ajan lisää.

Silti en voi olla miettimättä miksi joitakin asioita ja aikoja alamme pitämään parempina.  Juurikin romantisoimaan. Eikö ne voisi vain laimentua, ilman "unohdusta" miksi tekikään joskus juuri ne päätökset elämässään. Ehkä tämän vuoksi on myös sanonta siitä, että hakataan päätä seinään. Ihminen saattaa toistaa vääräksi tai huonoksi kokemiaan asioita aina vain uudestaan ja uudestaan. Haalia elämäänsä tietynlaisia ihmisiä tai asioita kerta toisensa jälkeen vaikka tietää, ettei kannattaisi.

Miksi ihminen toistaa omaa elämäänsä. Yleensä sanotaan, että jotkut asiat on hyvä oppia kantapään kautta ja osittain olen ihan samaa mieltä. Jotkut asiat vain pitää kokea itse ja saada se oppi omien kokemusten kautta, mutta jos sitä samaa oppia toistetaan, se on sitten juuri sitä pään hakkaamista seinään.

Kun taas eletään tätä nykyhetkeä, niin asiat kääntyvätkin toisin päin ja huomataan ehkä helpommin ne asiat, jotka on huonosti. Vaikka asiat olisivat hyvin, saatetaan kuitenkin hektisen arjen keskellä tuntea väsymystä, jonka vuoksi negatiiviset tunteet nousevat helpommin esiin. Tämä on ihan normaalia ja varmasti jokainen meistä näin kokee toisinaan. Juuri tällöin on liian helppo palata mielikuvissaan tähän romantisoituun, parempaan vanhaan aikaan. Jota ei todellisuudessa olekaan.

Parempi tapa onkin yrittää taas löytää ne hyvät asiat juuri tästä elämäntilanteesta ja hetkestä. Löydät niitä aivan varmasti, vaikka tiedän, että on hetkiä jolloin tuntuu kuin maailma kaatuisi päälle. Hyvät ja kauniit muistot kantavat, mutta älä kuitenkaan liiaksi vertaile tätä hetkeä jo elettyyn elämään.
Nähdään tämä hetki, niin kauniina kuin vain voidaan. Yritetään elää enemmän hetkessä. Pahimmassa tapauksessa voit jäädä kiinni "parempaan entiseen elämään", joka estää sinua nauttimasta elämästä myöhemminkin.

Oletko sinä koskaan pohtinut tätä aihetta itse? Löydätkö sinä itsesi toisinaan pohtimassa kuinka asiat oli ennen paremmin?







20 kommenttia :

  1. Hyvä kirjoitus. Joissakin asioissa ennen oli paremmin ja toisissa sitten taas ei. Silloin kun asiat ei luista niin ehkä herkemmin tulee romantisoitua menneisyyttä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mira <3 Koitan itse myös pitää mielessä, että monesti aika kultaa muistot :)

      Poista
  2. Voi - monestikin! Mikä siinä onkin, että monesti asiat todella tuntuvat olleen paremmin "silloin joskus ennen". Olkoonkin, että samaa arkea sitä on tarvottu läpi silloinkin ja haasteita on ollut - erilaisia sekä samanlaisia. Hyvä teksti sinulta, jälleen kerran - näitä on ihana lukea! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon palautteesta <3 Haasteita tosiaan on aina ollut ja on nytkin, kuten myös niitä hyviä hetkiä :) Aiheet vain voivat tosin vaihdella elämäntilanteen mukaan.

      Poista
  3. Varmasti se menneen romantisointi on mielenterveyden kannalta tärkeä osa ihmisyyttä. Jos hyvän ja helpon sijaan muistaisi pääasiassa pahoja ja vaikeita asioita, voisi eläminen olla paljon vaikeampaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, hyvät muistot kantaa. Mielenterveyden kannalta parasta olisikin saada käsiteltyä asiat, jotta ne osaisi nähdä juuri kokonaisuutena, johon mahtuu ne kauniit muistot kuin myös ne vastoinkäymiset. Mikäli menneestä muistelee vain niitä kauniita ja romantisoituja vaiheita, voi sekin auheuttaa masentuneisuutta tässä hetkessä.

      Poista
  4. Voi myös käydä niin että ihminen päättää että joku ihminen tai asia on paha tai huono. Tämä päätös voi tulla jossain hankalassa elämäntilanteessa tms. Oikeasti esimerkiksi joku ihminen ei ole välttämättä tehnyt mitään väärää mutta siinä tilanteessa tuntuu että kyseinen ihminen kohtelee minua huonosti.
    Sitten vuosien saatossa muistaa tämän negatiivisen kuvan jonka on luonut ja unohtaa kaiken positiivisen.
    Enkä ihminen tämmöisessäkin tilanteessa saattaa sisimmässään muistaa että kaikki ei ollut niin huonosti kun muistoissa tuntuu.
    Tämmöiset tilanteet ovat oman kokemukseni mukaan rikkoneet monia perheitä ja aiheuttaneet ystävyyssuhteiden katkeamisia.




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikeassa elämäntilaasse vaikuttaa niin moni asia, ettei ainakaan keskellä kriisiä pysty aina ajattelemaan selkeästi. Pitää antaa aikaa itselleen käydä asiat läpi. Mikäli asioiden läpikäyminen viivästyy tai ne jättää kokonaan käsittelemättä, on ihan totta, että tunteet ja ajatukset jäävät helposti samalle tasolle kuin silloin keskellä kriisiä.

      Poista
    2. Totta puhut, asiat jää helposti keskeneräiseksi jos niitä ei hoideta ajoissa.
      Kun aikaa on kulunut on hankala korjata vahinkoja ja kynnys alkaa korjata niitä on todella korkea. Kuten sanoin vanhat negatiiviset asiat vie vallan.
      Pitäisi kuitenkin yrittää. Tämmöisten riitojen ja selvittämättömien asioiden johdosta syyttömät joutuu kärsimään. Lapset eivät tapaa vanhempiaan, isovanhemmat eivät näe lapsiaan tai lapsen lapsiaan, suvut sekä perheet hajoaa tai ihmiset sairastuu surusta jne. Viattomat ihmiset kärsii. Olisiko kaikkien meidän aika miettiä viattomien parasta....

      Poista
    3. Välillä käy niinkin, vaikka itse yrittäisi ei toinen ole siihen valmis. Tarpeeksi monta kertaa, kun yritys torjutaan niin asian monesti jättää sikseen. Kaikkeen ei vain voi itse aina vaikuttaa.

      Poista
  5. Olen kuullut puhuttavan kun keskustellaan byrokratiasta, lasten kasvatuksesta ja sääntöSuomesta. Näiden kohdalla tosiaan osa oli ennen paremmin.

    Omalla kohdalla ei tämä miete ole käynyt päässä laisinkaan. Mikään ei ollut ennen paremmin eikä menneisyydestä ole mitään mitä jäisin kaipaamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, on hyvä pitää katse kohti tulevaa. Elettyä elämää ei takaisin saa.

      Poista
  6. Hyvin kirjoitettu ja ihan tosiasioita, mutta sellaisia me ihmiset ollaan (varsinkin suomalaiset)

    Ihana blogi sulla! 💜

    http://jasukuvaa.blogspot.com/

    VastaaPoista
  7. En niinkään yksilötasolla mieti, että ennen asiat oli paremmin, sillä ne eivät ole olleet. Mutta yhteiskuntatasolla mietin paljonkin sitä miten meidän yhteiskunta eri arvoistuu, ja ennen niin ei ollut samoissa määrin, vaikkakin ainahan tietyn verran eriarvoisuutta on ollut olemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, asialla on monta näkökulmaa. Joissakin asioissa korostuu eriarvoisuus enemmän kuin ennen.

      Poista
  8. Moni asia on mennyt eteenpäin, parempaan suuntaan. Osa etenkin ikäihmisistä muistelee omaa kultaista nuoruuttaan, aikaa jolloin huolet eivät painaneet. Tottahan se on, että nykyihmiset ovat hyvin stressaantuneita. Mutta taitaa olla ikävimmät muistot myös pyyhkiytyneet pois ja parhaat jääneet mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menneitä on mukava muistella, ja tietenkin juuri niitä hyviä aikoja. Olisi myös tärkeää muistaa juuri tämän hetken hyvät asiat vaikka hektinen arki viekin mennessään :) Pitää muistaa, että vaikeita aikoja on ollut ennenkin yhtä lailla kuin niitä on nytkin.

      Poista
  9. Tärkeimpiä teitä onnellisuuteen on oppia elämään nykyhetkessä. Menneessä roikkuminen kun ei vie mihinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, että liiallinen menneessä eläminen vie tilaa tässä hetkessä elämiseen ja sitä kautta onnellisuuteen juuri nyt. On kuitenkin myös hyvä tiedostaa jos menneisyydessä on joitakin käsittelemättömiä asioita jotka vaikuttavat negatiivisesti tähän päivään.

      Poista