SOCIAL MEDIA

keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Meidän joulu. Iloa ja ikävän kyyneleitä.


Aattoaamuna meillä herättiin todella aikaisin vaikka edellisiltana nukkumaan meno venyi kaikilla, niin paljon joulua jännitettiin. Aamulla keitettiin riisipuuro ja tänä jouluna neiti sai mantelin puurostaan.

Joulusaunassa käytiin myös aamusella ja sillä välin oli ilmestynyt ensimmäiset lahjat kuusen alle. Voi sitä riemun määrää kun lahjoja avattiin ja ne tyttöjen riemun kiljaisut. Parasta joulussa on nähdä ne lasten iloiset ja onnelliset kasvot.




Joka jouluaatto käymme lapsiperheille suunnatussa joulukirkossa. Kirkossa esitetään joulukuvaelma ja lauletaan. Kirkossa käyminen viimeistään auttaa hiljentymään ja rauhoittumaan joulun viettoon. 

Tänä jouluna tuntui haikealta istua kirkon penkkiin. Kaikki muistot valtasit mieleni, meidän kolmas lapsemme siunattiin viimeiselle matkalleen tässä samaisessa kirkossa. Kaikki ne muistot alkoivat vyöryä mieleeni ja jouduin nieleskelemään kyyneliä loppuun asti.



Kirkosta lähdettyämme kävimme toivottamassa hyvää joulua ja laskemassa tekemämme seppeleen tyttäremme haudalle. Sytytimme kynttilät. Enää en pidätellyt kyyneleitä vaan annoin niiden tulla.


Haudalla käynnin jälkeen suuntasimme joulun viettoon Tampereelle vanhempieni luo. Sinne tulivat myös veljeni sekä hänen avovaimonsa. Söimme hyvin ja joulupukki tuli myös vierailulle jakamaan lahjoja. Samaisen joulupukin polvella mekin veljen kanssa olemme istuneet lapsina. Terveisiä vain joulupukille. 

Illaksi ajelimme kotia kohti.


...

Joulupäivänä katoimme jouluruoan meillä kotona. Karjalanpaistia, perunoita, laatikoita, rosollia, sienisalaattia, leipää ja kinkku vaihtui muutama vuosi sitten kalkkunaan.





Tein kaksi jouluista piparirahkakakkua. Toinen vietiin aattona vanhempieni kahvipöytään ja toinen jäi meille joulupäiväksi.

Joulutorttuja on tehty usampikin kerta joulun alla ja niitäkin tarjoiltiin. Ne on erityisesti lasten herkkua. Erilaiset juustot ovat omia suosikkejani.

Lapset joivat juuri lahjaksi saatua talviglögiä ja me vanhemmat joimme kahvit.






Illalla katseltiin elokuvaa kun kuopus oli mennyt nukkumaan. Vanhemmat lapset seurasit sitä hetkittäin meidän kanssa. Elokuvana meillä oli kaunotar ja hirviö, tämä uusin versio. 
Keräsin herkkupöydän illaksi olohuoneeseen ja niiden kaveriksi sain reilun lasillisen glögiä joka jäi lapsilta juomatta aiemmin.


Vaikka joulu on osin haikeaa, se on myös suunnatonta iloa ja kiitollisuutta. Parasta on nähdä ne lasten iloiset ja onnelliset kasvot. Muistutus siitä kuinka paljon perhe merkitsee ja kuinka kiitollinen olen jokaisesta lapsestani. 

-Marjut-

Joko tykkäät facebookissa:

Seurata voit myös instagramissa:

YouTube:













Lähetä kommentti